Etusivu Ohjelmakalenteri Yhteystiedot Historia Kuvagalleria Kirpputori Linkit




Joutsan helluntaiseurakunnan historia 1947-2007:

1900-luvun alussa syntyi hengellistä heräämistä ympäri maailmaa. Los Angelesissa alkaneelle
herätykselle oli tyypillistä tarkka pitäytyminen Raamatun Sanaan ja voimakas rukouselämä.
Rukoiltiin erityisesti Pyhän Hengen voimaa ja lahjoja, ja Jumala vastasi rukouksiin ja ihmiset
alkoivat mm. puhua ja kiittää Jumalaa uusin kielin. Sen vuoksi herätystä alettiin kutsua
helluntailaisuudeksi. Suomeen helluntailaisuus tuli lähinnä
norjalaisen metodistipappi Thomas Barratin vierailujen vaikutuksesta 1910-luvulla. Helluntai-
herätyksen alkaessa vaikuttaa Suomessa tavoitteena oli tuoda liikkeelle ominainen näkemys
alkukristillisyydestä kaikkiin kristillisiin kirkkokuntiin, mutta usein tällainen ajatus kohtasi
vastustusta. Siksi helluntaiherätys päätyi perustamaan paikallisseurakuntia, jotka toimivat
yhdistyspohjalta. Suomessa helluntailaisia on noin 45 400 , koko maailmassa arviolta noin
115 miljoonaa ja yhdessä karismaaatikkojen kanssa noin 345 miljoonaa. Suomen Helluntaikirkko
perustettiin vuonna 2002, mutta Joutsan helluntaiseurakunta jatkaa toitaiseksi
yhdistyspohjaisena.

Ensimmäinen helluntaipuhuja saapui Joutsan Pappisiin talvella 1922. Nuori mies, nimeltään
Aatu Ahvenainen oli Jumalan valtaama ja sydämessä paloi halu kertoa Jumalan rakkaudesta ja
evankeliumin muuttavasta voimasta. Ensimmäiset kokoukset pidettiin Pappisten koululla ja
ympärillä olevissa maalaistaloissa. Muutaman viikon kuluttua Ahvenainen saapui Pappisten
kylälle uudestaan yhdessä Faabian Paakkarin kanssa . Julistettu Sana alkoi itämään ihmisten
sydämissä, ihmisiä tuli uskolle kuuliaisiksi, nuoria ja vanhempia. Tuli oli syttynyt.
Ensimmäiset kastejuhlat, jossa uskoontulleet kastettiin kokonaan veteen upottamalla pidettiin
Pappisissa vuonna 1924, silloin kastettiin Saara Laitinen, Helmi Lopansaari ja Vilppu Olkkonen.
Eino Heinonen oli mukana juhlilla ja toimi myös kastajana. Vuonna 1925 pidettiin kirkon-
kylässä kesäjuhlat ja samassa yhteydessä oli kastetilaisuus vanhan sillan läheisyydessä. Kaste-
tilaisuutta oli seuraamassa melkoisen suuri yleisö. Silloisiin evankelistoihin kuului Maiju
Virtanen ja Helena Eerola. Edellisten lisäksi 1920-luvulla puhujina vierailivat pastorit Pekka
Lattu ja Vainö Pfaaler , sekä opettaja Sarpola. Työtä jatkettiin eri puolilla pitäjää monien
evankelistojen pitäessä kokouksia. 1930-luvulla alkoi herätystä syntyä Pylsynkylässä ja ihmisiä
tuli uskoon. Kokouksia siellä pitivät mm. Otto ja Kusti Huippa Hirvensalmelta. Ja niin
Pylsynkylälle ja kirkonkylään syntyi rukouspiirit.

Vaikeitten sotavuosien aikana paikkakunnalle muutti useita uskovia pariskuntia, ja niin myös
hengellisellä rintamalla alkoi tapahtua. Myös Otto ja Aune Tarvonen muuttivat Joutsaan
1946 todettuaan, että paikkakunnalla oli herätyksen henki. Vuonna 1947 Joutsa kirkonkylän ja
Pylsynkylän uskovat kokoontuivat Pylsynkylän Mäkelään, jossa rukouspiirit järjestäytyivät seura-
kunnaksi. Seurakunnan taustalla toimiva rukoushuoneyhdistys perustettiin 26.10.1947
kirkonkylässä Tarvosilla pidetyssä kokouksessa. ”Kätilöksi” tilaisuuteen oli kutsuttu silloinen
lähetyssihteeri Odin Finell Helsingistä. Yhdistys sai nimen Joutsan Rukoushuoneyhdistys Beetel
ry. Samana vuonna seurakuntaan liittyi 25 jäsentä. Pappisissa toimi jo ennemmin oma
seurakunta,joka liittyi Joutsan vastaperustettuun seurakuntaan.

Seurakunnan perustamisen jälkeen työ sai uutta vauhtia ja seurakunta kasvoi nopeasti.
Ajankohtaiseksi tuli hankkia oma kokoontumispaikka, ja niin ostettiin tontti Puutteenkujan ja
Puistotien kulmauksesta vuonna 1948. Seuraavana vuonna ostettiin parakki, joka siirrettiin
tontille ja kunnostettiin rukoushuoneeksi talkoovoimin. Tämä rukoushuone palveli seurakuntaa
aina vuoteen 1992 saakka . 1980-luvun lopulla alkoi itää toiveet uuden ja ajanmukaisen
toimintakeskuksen rakentamisesta rukoushuoneen tontille . Hanke viivästyi rakennuskaavan
vaatiman poikkeusluvan takia muutaman vuoden ja juuri kun rakennuslupa-asiat alkoivat olla
kunnossa avautui seurakunnalle toinen mahdollisuus. Entisen osuuskauppatalon saneerauksen
yhteydessä liiketalon toinen päätyhuoneisto oli myytävänä ja se nähtiin sopivan hyvin rukous-
huoneeksi. Ostopäätös syntyi nopeasti, ja uusiin tiloihin päästiin muuttamaan marraskuun alussa
1992, siis 15 vuotta sitten. Vuonna 1994 myytiin vanha rukoushuone tontteineen ja vuonna 1995
ostettiin lisätilaa rukoushuoneen alakerrasta. Tänään seurakunnalla on ajanmukaiset ja toimivat,
sekä seurakunnan kokoon nähden riittävät toimitilat. Jälkeenpäin katsoen toimitilojen
hankinnassa on nähtävissä Jumalan johdatus ja myöskin varjelus.

1950-luvulla hengellinen työ meni voimakkaasti eteenpäin ja seurakunta kasvoi jäsen-
määrältään yli kadeksankymmenen. Kotikokoukset olivat suosittuja ja täynnä Sanan kuulijoita.
Monet tulivat ennen kaikkea kuuntelemaan seurakunnan kitarakuoron laulamia hengellisiä
lauluja

1960-luvulla voimakas maaltamuutto vei monia uskovia ja kokonaisia perhekuntia
kaupunkeihin. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että seurakunnan jäsenmäärä kääntyi
laskuun. 1970 ja 1980- luvuilla ihmisiä tuli uskoon mutta kaikesta vaivannäöstä huolimatta
seurakunnan jäsenmäärä pysytteli 40 hengen tuntumassa. 2000-luvun taitteessa seurakunnassa oli
ajanjakso, jolloin panostettiin paljon eteenkin lapsi- ja nuorisotyöhön. Työ kantoi hedelmää,
monet nuoret saivat rakentaa elämänsä Jumalan Sanan varaan.

Seurakunnan paimenina sen perustamisen jälkeen ovat toimineet Otto Tarvonen, Taavi
Manninen, Iisakki Rajala, Toivo Haapala, Pentti Walden, Eino Komonen, Jouko Rajala, Vesa
Pylväläinen, Pentti Mustonen, Juhani Laitinen, Veli Lavia, Esa Taipalus, Kurt Äijäläinen ja
Matti Vataja. Aina ei seurakunnalla ole ollut omaa paimenta, vaan seurakunnan omat veljet ja
myös sisaret ovat julistaneet Hyvää Sanomaa yhdessä kiertävien saarnaajien ja evankelistojen
kanssa. Mainittakoon tässä yhteydessä saarnaaja Erkki Mäkisen pitkä päivätyö seurakunnan
keskellä.

Lähetystyö on aina saanut lämpimän kannatuksen seurakunnassamme. Olemme
osallistuneet kansallisen työntekijän kannatukseen Tansaniassa. Lasse ja Päivikki Salokangas
olivat pitkään Etelä-Amerikan Uruguayissa ja saimme olla heitä tukemassa aina 1995 saakka.
Sen jälkeen naapuripitäjästä Hartolasta lähti lähetystyöhön Ulla Dahlen, os. Vilkman ja saimme
olla kannattamassa häntä yhdessä Hartolan ja Pertummaan seurakuntien kanssa. Ullan kenttänä
oli Unkari, Kenia ja Etiopia. Ullan jatkettua opintojaan seurakunnalla ei tällä hetkellä ole
vakituista lähettiä, mutta olemme osallistuneet erilaisiin lähetysprojekteihin. Seurakunnalla
on kummilapsina kaksostytöt Ugandassa joiden elämää tahdomme tukea kaikin tavoin.
Vuodesta 1989 lähtien on seurakunnalla ollut kirpputoritoimintaa, jonka tuotto menee
lähetystyön hyväksi. Mainitakoon että joutsalaisista lähetystyöhön ovat lähteneet
Anni Ekroos Kiinaan jo vuonna 1936 sekä Armi Kuitunen.

Pienenä seurakuntana olemme kokeneet, että yhteistyö naapuriseurakuntien kanssa on ollut
hedelmällistä. On järjestetty yhteisiä tilaisuuksia, useasti meillä on ollut yhteinen työntekijä, ja
lähetystyössä olemme yhdessä kannattaneet lähettejä. Myös talkoohenki naapuriseurakuntien
kesken on saanut hankkeet etenemään ripeästi. Esimerkkinä lasten ja nuorten kesäleiri vuosittain
noin 30-40 osallistujaa on yhdessäkin aikamoinen ponnistus.

Tänään seurakuntaan kuuluu 30 jäsentä. Seurakunnan paimenina toimivat Hannu-Heikki ja Anne
Hyppönen, jotka palvelevat yhteensä kolmea seurakuntaa (Joutsan, Hartolan ja Sysmän helluntaiseurakunnat).
Sunnuntaisin pidetään päivätilaisuus ja usein myös Hyvän Sanoman iltoja rukoushuoneella tai
ympäristössä. Rukousilta on ollut torstaisin. Tilaisuuksissa on tarjolla
hengellistä kirjallisuutta ja äänitteitä. Seurakunta pitää myös hartaushetkiä vanhainkodilla,
sairaalassa sekä Toivontuvalla. Seurakunnan toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, myös
talous on täysin vapaaehtoisen antamisen varassa, ohjeenamme Raamatun sanat: Antakoon kukin
varojensa mukaan vakaasta sydämestä, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
Olemme varmoja siitä, että Jumala on luonut iankaikkisuuden ihmisen sisimpään, ja että
jokainen ihminen tarvitsen Jeesuksen vapahtajakseen ja pelastajakseen, siksi julistamme Jumalan
Sanaa. Rukoilemme, että Taivaallinen Isä antaisi Pyhän Hengen voiman ja voitelun tähän
tehtävään, sekä kaikki ne Pyhän Hengen armolahjat ja varustukset jotka Hän Sanassaan meille
lupaa, että voisimme tehdä tehtävämme voitokkaasti.